{"id":183,"date":"2020-03-30T12:12:00","date_gmt":"2020-03-30T10:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=183"},"modified":"2020-04-14T13:36:16","modified_gmt":"2020-04-14T11:36:16","slug":"kasitteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=183","title":{"rendered":"K\u00e4sitteit\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

E<\/strong>rityisyydell\u00e4<\/strong> viitataan vammaan, sairauteen tai ominaisuuteen, jonka vuoksi henkil\u00f6 tarvitsee pitk\u00e4aikaista erityist\u00e4 hoivaa ja tukea. Laki vammaisuuden perusteella j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 palveluista ja tukitoimista m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 vammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on erityisi\u00e4, pitk\u00e4aikaisia vaikeuksia tavanomaisista el\u00e4m\u00e4ntoiminnoista suoriutumiseen vamman tai sairauden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi vammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on joko pitk\u00e4aikaisia tai pysyvi\u00e4 toimintarajoitteita. Poikkeavuus perustuu usein diagnosointiin tai l\u00e4\u00e4ketieteelliseen arviointiin. Henkil\u00f6 voi tarvita erityist\u00e4 tukea fyysisess\u00e4 kehityksess\u00e4, tarkkaavuudessa, motoriikassa, oppimisvalmiuksissa, sosiaalisemotionaalisissa taidoissa tai kielen ja kommunikaation alueissa. (Yl\u00f6nen 2020.) <\/p>\n\n\n\n

Ihmisoikeudet<\/strong> ovat jokaisen ihmiskunnan j\u00e4senen oikeuksia. Niiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4. El\u00e4m\u00e4, joka ei ole riippuvainen, ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, kansallisuudesta, uskonnosta eik\u00e4 rajoitteista. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen ihmisest\u00e4 moraalisena olentona ja jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana kuuluvasta ihmisarvosta. (Wikipedia 2020a)  <\/p>\n\n\n\n

Itsereflektio<\/strong> <\/strong>on mietiskely\u00e4, jonka avulla henkil\u00f6 heijastaa oppimansa k\u00e4sityksen n\u00e4kyviin tarkasteltavaksi ja tarvittaessa muutettavaksi. Reflektiossa voimme siis tarkastella ja k\u00e4sitell\u00e4 uutta tietoa tai uusia kokemuksia ja liitt\u00e4\u00e4 uutta tietoa aikaisempiin tietoihin. (Wikipedia 2020c.)  <\/p>\n\n\n\n

Mentalisaatio<\/strong> <\/strong>tarkoittaa yksil\u00f6n kyky\u00e4 pohtia oman kokemuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s toisen ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmaa ja kokemusta. Mentalisaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 empatian k\u00e4sitteen. Empatia on kyky tunnistaa ja kokea kanssaihmisen tunnetila. Mentalisaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 empatian itse\u00e4 (itsemy\u00f6t\u00e4tunto) ja toisia kohtaan sek\u00e4 tunteen s\u00e4\u00e4telykyvyn. (Pajulo, Salo & Pyykk\u00f6nen 2016.)\u202f <\/p>\n\n\n\n

Moninaisuus<\/strong> <\/strong>perustuu ajatukseen, ett\u00e4 erilaiset yksil\u00f6t kunnioittavat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t toistensa erilaisuuden. Erityisyys on normatiivinen k\u00e4site, jolla viitataan eroon normaalin ja poikkeavan v\u00e4lill\u00e4. Moninaisuus perustuu ajatukseen erilaisista yksil\u00f6ist\u00e4 ja yhteis\u00f6ist\u00e4, jotka kunnioittavat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t toistensa erilaisuuden yhteiskunnassa. T\u00e4llainen erilaisuus voi perustua esimerkiksi kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ik\u00e4\u00e4n, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, uskontoon, poliittisiin n\u00e4kemyksiin, ideologioihin ja vakaumuksiin. (Esok 2020.) <\/p>\n\n\n\n

Normi<\/strong> <\/strong>on ajatus tai idea siit\u00e4, miten asioiden kuuluisi olla. On olemassa \u00e4\u00e4neen lausuttuja normeja, esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kirjatut ja hiljaisia n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi kutsuttuja normeja. Hiljaiset normit opimme huomaamatta ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4mme. Ne ohjaavat asenteitamme liittyen erilaisiin ihmisryhmiin ja ilmi\u00f6ihin. (RKI 2020)  <\/p>\n\n\n\n

Normikriittisyys<\/strong> <\/strong>on v\u00e4line tiedostaa toimintaamme ja ajatuksiimme vaikuttavia olettamuksia. (RKI 2020) <\/p>\n\n\n\n

Silpominen<\/strong> <\/strong>on tapa, jossa naisen ulkoisista sukuelimist\u00e4 leikataan osa pois. Silpomisesta on k\u00e4ytetty my\u00f6s nimityst\u00e4 naisen ymp\u00e4rileikkaus. UNICEF suosittelee puhumaan silpomisesta (female genital mutilation\/cutting eli FGM tai FGC) (Wikipedia 2020d.) <\/p>\n\n\n\n

Toiseuttamisessa<\/strong> l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n eroja itsen ja toisen v\u00e4lill\u00e4, jossa toinen voidaan n\u00e4hd\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 tai ryhm\u00e4n\u00e4, joka on erilainen itseen verrattuna. Toiseus ilmenee aina suhteessa omaan itseen. Ryhm\u00e4t, jotka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n poikkeuksellisina ja normeihin kuulumattomina toiseutetaan. Toiseuttaminen tapahtuu m\u00e4\u00e4rittelemisen, luokittelemisen, kategorioimisen ja ulossulkemisen kautta sek\u00e4 \u201dtoisten\u201d ominaispiirteiden jatkuvana toisteluna. (Wikipedia 2020b.) <\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n\n\n\n

Esok 2020. Esteet\u00f6nt\u00e4 opiskelua. K\u00e4sitteet ja sanasto. Viitattu 18.3.2020. http:\/\/www.esok.fi\/stivisuositus\/termit\/kasitteet-ja-sanasto#mon<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Pajulo, Marjukka, Salo, Saara ja Pyykk\u00f6nen, Nina 2016. Mentalisaatio ihmist\u00e4 suojaavana tekij\u00e4n\u00e4. Terveysportti. Viitattu 5.2.2020. https:\/\/www.terveysportti.fi\/xmedia\/duo\/duo12278.pdf<\/a>\u202f  <\/p>\n\n\n\n

RKI 2020. Rauhankasvatusinstituutti. Normikriittisyys rauhanty\u00f6n perustana. Viitattu 20.3.2020. https:\/\/rauhankasvatus.fi\/varhaiskasvatus-yhteiskuntarauhaa-lujittamassa\/<\/a>   <\/p>\n\n\n\n

Wikipedia 2020a. Viitattu 18.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ihmisoikeudet<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Wikipedia 2020b. Viitattu 18.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Toiseus<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Wikipedia 2020c. Viitattu 20.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Itsereflektio<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Yl\u00f6nen, Minttu 2019. Mit\u00e4 Erityisyys tarkoittaa? Viitattu 21.3.2020. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/268103\/Yl%c3%b6nen%20Minttu%202019.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erityisyydell\u00e4 viitataan vammaan, sairauteen tai ominaisuuteen, jonka vuoksi henkil\u00f6 tarvitsee pitk\u00e4aikaista erityist\u00e4 hoivaa ja tukea. Laki vammaisuuden perusteella j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 palveluista ja tukitoimista m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 vammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on erityisi\u00e4, pitk\u00e4aikaisia vaikeuksia tavanomaisista el\u00e4m\u00e4ntoiminnoista suoriutumiseen vamman tai sairauden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi vammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on joko pitk\u00e4aikaisia tai pysyvi\u00e4 toimintarajoitteita. Poikkeavuus perustuu usein diagnosointiin tai l\u00e4\u00e4ketieteelliseen arviointiin. Henkil\u00f6 voi tarvita erityist\u00e4 tukea fyysisess\u00e4 kehityksess\u00e4, tarkkaavuudessa, motoriikassa, oppimisvalmiuksissa, sosiaalisemotionaalisissa taidoissa tai kielen ja kommunikaation alueissa. (Yl\u00f6nen 2020.)  Ihmisoikeudet ovat jokaisen ihmiskunnan j\u00e4senen oikeuksia. Niiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4. El\u00e4m\u00e4, joka ei ole riippuvainen, ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, kansallisuudesta, uskonnosta eik\u00e4 rajoitteista. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen ihmisest\u00e4 moraalisena olentona ja jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana kuuluvasta ihmisarvosta. (Wikipedia 2020a)   Itsereflektio on mietiskely\u00e4, jonka avulla henkil\u00f6 heijastaa oppimansa k\u00e4sityksen n\u00e4kyviin tarkasteltavaksi ja tarvittaessa muutettavaksi. Reflektiossa voimme siis tarkastella ja k\u00e4sitell\u00e4 uutta tietoa tai uusia kokemuksia ja liitt\u00e4\u00e4 uutta tietoa aikaisempiin tietoihin. (Wikipedia 2020c.)   Mentalisaatio tarkoittaa yksil\u00f6n kyky\u00e4 pohtia oman kokemuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s toisen ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmaa ja kokemusta. Mentalisaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 empatian k\u00e4sitteen. Empatia on kyky tunnistaa ja kokea kanssaihmisen tunnetila. Mentalisaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 empatian itse\u00e4 (itsemy\u00f6t\u00e4tunto) ja toisia kohtaan sek\u00e4 tunteen s\u00e4\u00e4telykyvyn. (Pajulo, Salo & Pyykk\u00f6nen 2016.)\u202f  Moninaisuus perustuu ajatukseen, ett\u00e4 erilaiset yksil\u00f6t kunnioittavat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t toistensa erilaisuuden. Erityisyys on normatiivinen k\u00e4site, jolla viitataan eroon normaalin ja poikkeavan v\u00e4lill\u00e4. Moninaisuus perustuu ajatukseen erilaisista yksil\u00f6ist\u00e4 ja yhteis\u00f6ist\u00e4, jotka kunnioittavat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t toistensa erilaisuuden yhteiskunnassa. T\u00e4llainen erilaisuus voi perustua esimerkiksi kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ik\u00e4\u00e4n, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, uskontoon, poliittisiin n\u00e4kemyksiin, ideologioihin ja vakaumuksiin. (Esok 2020.)  Normi on ajatus tai idea siit\u00e4, miten asioiden kuuluisi olla. On olemassa \u00e4\u00e4neen lausuttuja normeja, esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kirjatut ja hiljaisia n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi kutsuttuja normeja. Hiljaiset normit opimme huomaamatta ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4mme. Ne ohjaavat asenteitamme liittyen erilaisiin ihmisryhmiin ja ilmi\u00f6ihin. (RKI 2020)   Normikriittisyys on v\u00e4line tiedostaa toimintaamme ja ajatuksiimme vaikuttavia olettamuksia. (RKI 2020)  Silpominen on tapa, jossa naisen ulkoisista sukuelimist\u00e4 leikataan osa pois. Silpomisesta on k\u00e4ytetty my\u00f6s nimityst\u00e4 naisen ymp\u00e4rileikkaus. UNICEF suosittelee puhumaan silpomisesta (female genital mutilation\/cutting eli FGM tai FGC) (Wikipedia 2020d.)  Toiseuttamisessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n eroja itsen ja toisen v\u00e4lill\u00e4, jossa toinen voidaan n\u00e4hd\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 tai ryhm\u00e4n\u00e4, joka on erilainen itseen verrattuna. Toiseus ilmenee aina suhteessa omaan itseen. Ryhm\u00e4t, jotka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n poikkeuksellisina ja normeihin kuulumattomina toiseutetaan. Toiseuttaminen tapahtuu m\u00e4\u00e4rittelemisen, luokittelemisen, kategorioimisen ja ulossulkemisen kautta sek\u00e4 \u201dtoisten\u201d ominaispiirteiden jatkuvana toisteluna. (Wikipedia 2020b.)  L\u00c4HTEET Esok 2020. Esteet\u00f6nt\u00e4 opiskelua. K\u00e4sitteet ja sanasto. Viitattu 18.3.2020. http:\/\/www.esok.fi\/stivisuositus\/termit\/kasitteet-ja-sanasto#mon Pajulo, Marjukka, Salo, Saara ja Pyykk\u00f6nen, Nina 2016. Mentalisaatio ihmist\u00e4 suojaavana tekij\u00e4n\u00e4. Terveysportti. Viitattu 5.2.2020. https:\/\/www.terveysportti.fi\/xmedia\/duo\/duo12278.pdf\u202f  RKI 2020. Rauhankasvatusinstituutti. Normikriittisyys rauhanty\u00f6n perustana. Viitattu 20.3.2020. https:\/\/rauhankasvatus.fi\/varhaiskasvatus-yhteiskuntarauhaa-lujittamassa\/   Wikipedia 2020a. Viitattu 18.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ihmisoikeudet  Wikipedia 2020b. Viitattu 18.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Toiseus  Wikipedia 2020c. Viitattu 20.3.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Itsereflektio  Yl\u00f6nen, Minttu 2019. Mit\u00e4 Erityisyys tarkoittaa? Viitattu 21.3.2020. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/268103\/Yl%c3%b6nen%20Minttu%202019.pdf?sequence=2&isAllowed=y <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":184,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[74,2],"tags":[80,76,81,82,83,84,85,78,86],"class_list":["post-183","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ihmisoikeudet-opiskelu","category-opiskelu","tag-erityisyys","tag-ihmisoikeudet","tag-itsereflektio","tag-mentalisaatio","tag-moninaisuus","tag-normi","tag-normikriittisyys","tag-silpominen","tag-toiseuttaminen"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/joenpolvi.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/baby-84627_640.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=183"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":309,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/309"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}