{"id":498,"date":"2021-11-23T13:57:16","date_gmt":"2021-11-23T11:57:16","guid":{"rendered":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=498"},"modified":"2021-11-23T15:37:55","modified_gmt":"2021-11-23T13:37:55","slug":"naiseuteen-liittyvat-roolit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=498","title":{"rendered":"Naiseuteen liittyv\u00e4t roolit"},"content":{"rendered":"\n<p>Opinn\u00e4ytety\u00f6n tekeminen oli mahtavaa, kamalaa, stressaavaa, innostavaa &#8211; kaikkea yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mahtavaa siin\u00e4 oli se, ett\u00e4 sai ihan oikeasti vaan upota aiheeseen ja velloa siin\u00e4, pohtia ja ihmetell\u00e4, hakea tietoa ja tulla yll\u00e4tetyksi omilla analysointikyvyill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Kamalaa oli se, ett\u00e4 aina l\u00f6ytyi joku uusi n\u00e4k\u00f6kulma, joku uusi ajatusjuoksu ja ep\u00e4ilys, johon olisi taas tahtonut uppoutua.<\/p>\n\n\n\n<p>Stressaavaksi sen teki se, ett\u00e4 oli niin innoissaan, ett\u00e4 kelat py\u00f6ri p\u00e4\u00e4ss\u00e4 y\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja y\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t lyhyiksi, kun piti taas nousta kirjoittamaan, ennenkuin ajatus karkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Innostavaa oli oma kiinnostus aiheeseen ja lupa syventy\u00e4 siihen. Lopulta ehk\u00e4 kaikkein eniten innosti se, kun ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 oikeasti p\u00e4\u00e4si syv\u00e4lle aiheeseen ja oppi.<\/p>\n\n\n\n<p>Aihe antoi sytykkeen pohtia segregaation merkityst\u00e4. Kun ty\u00f6 ja koulutus on jakaantunut miesten ja naisten aloihin, mit\u00e4 se tekee ihmisen kasvulle? Olen ennen n\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6pedagogiopintoja opiskellut vain ns. miesvaltaisia aloja ja niihin ei sis\u00e4ltynyt mink\u00e4\u00e4nlaisia itsereflektioon liittyvi\u00e4 osia. Aikaisemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olen havainnut eron luonnontieteilij\u00e4n ja insin\u00f6\u00f6rin tavassa hahmottaa maailmaa, silloin kyse oli kahdesta noin 60-vuotiaasta miehest\u00e4. Pohdinkin nyt liittyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 hahmottamistavan ero miten vahvasti koulutukseen? Mit\u00e4 itsereflektion, itsetuntemuksen ja tunnetaito-opetuksen puuttuminen tekee ihmisille? Kuinka sukupuolittunutta on sosiaalisten normien sokea toistaminen? Voisiko ihmisen\u00e4 kasvun ottaa yhdeksi tavoitteeksi kaikilla aloilla?<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka tutkin Naistenkartanon NOVAT-naisten k\u00e4sityst\u00e4 naiseuteen liittyvist\u00e4 rooleista, naiseuteen liittyvien sosiaalisten normien merkitys meille kaikille naisille avautui. Meill\u00e4 tasa-arvoisessa Suomessa ainakin NOVAT-naiset kokivat roolinsa edelleen 76 prosenttisesti sosiaalisten normien mukaisina. \u00c4iti oli absoluuttisesti eniten tunnistettu naiseuteen liittyv\u00e4 rooli. Muutenkin naisten nime\u00e4m\u00e4t roolit olivat hyvin perhekeskeisi\u00e4 ja objektisoivia. Olen jonkun tyt\u00e4r, sisko, vaimo, yst\u00e4v\u00e4, t\u00e4ti, puoliso tai mini\u00e4. Eli nainen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 suhteessa muihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Metaty\u00f6 on valmistelua, ennakointia, valvontaa, p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 oganisointia, logistiikkaa ja aikataulutusta. Tutkimusten mukaan perheiss\u00e4 metaty\u00f6 on kotit\u00f6iden lis\u00e4ksi usein naisten vastuulla ja johtaa siihen, ettei naisille j\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa palautua. Lis\u00e4ksi kotit\u00f6iden tasapuolinen jakaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska ty\u00f6 on palkatonta, eik\u00e4 siit\u00e4 kerry el\u00e4kett\u00e4. Palkattoman ty\u00f6n tekij\u00e4 on yleens\u00e4 riippuvainen puolisostaan ja alisteisessa asemassa, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole mahdollisuutta tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 itsen\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n<p>YK:n&nbsp;Sosiaalisia normeja torjumassa&nbsp;-analyysin&nbsp;mukaan lasikatto kattaa kaikki naisten el\u00e4m\u00e4n osa-alueet &#8211; my\u00f6s kotitalouden. YK:n analyysi&nbsp;paljastaa, ett\u00e4 vaikka miesten ja naisten v\u00e4lisen tasa-arvon kaventamiseksi on tehty t\u00f6it\u00e4 vuosikymmeni\u00e4, l\u00e4hes 90 prosentilla miehist\u00e4 ja naisista on jonkinlainen ennakkoluulo naisia kohtaan.&nbsp;Lasikatto ei olekaan lasia, vaan se muodostuu rakenteista, sosiaalisista normeista, l\u00e4pitunkevista harhoista ja alistamisesta, jota sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset toisintavat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Asiantilan muuttamisen ytimess\u00e4 on erilaisuuden arvostaminen. Naisellisten piirteiden ja ominaisuuksien nostaminen &#8221;salonkikelpoisiksi&#8221;, yht\u00e4 arvokkaiksi miehisin\u00e4 pidettyjen ominaisuuksien kanssa eli sukupuolihierarkian muuttaminen sukupuolieroksi. <\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4set lukemaan opinn\u00e4ytety\u00f6ni seuraavasta linkist\u00e4: <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021112120903\">https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021112120903<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>UNDP\u202f2020.\u202fGender\u202fTeam: HUMAN DEVELOPMENT PERSPECTIVES: TACKLING SOCIAL NORMS\u202f-\u202fA\u202fgame\u202fchanger\u202ffor\u202fgender\u202finequalities.\u202fViitattu 10.9.2021.&nbsp;<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/hdr.undp.org\/sites\/default\/files\/hd_perspectives_gsni.pdf\" target=\"_blank\">http:\/\/hdr.undp.org\/sites\/default\/files\/hd_perspectives_gsni.pdf<\/a>\u202f&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Opinn\u00e4ytety\u00f6n tekeminen oli mahtavaa, kamalaa, stressaavaa, innostavaa &#8211; kaikkea yht\u00e4 aikaa. Mahtavaa siin\u00e4 oli se, ett\u00e4 sai ihan oikeasti vaan upota aiheeseen ja velloa siin\u00e4, pohtia ja ihmetell\u00e4, hakea tietoa ja tulla yll\u00e4tetyksi omilla analysointikyvyill\u00e4\u00e4n. Kamalaa oli se, ett\u00e4 aina l\u00f6ytyi joku uusi n\u00e4k\u00f6kulma, joku uusi ajatusjuoksu ja ep\u00e4ilys, johon olisi taas tahtonut uppoutua. Stressaavaksi sen teki se, ett\u00e4 oli niin innoissaan, ett\u00e4 kelat py\u00f6ri p\u00e4\u00e4ss\u00e4 y\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja y\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t lyhyiksi, kun piti taas nousta kirjoittamaan, ennenkuin ajatus karkaa. Innostavaa oli oma kiinnostus aiheeseen ja lupa syventy\u00e4 siihen. Lopulta ehk\u00e4 kaikkein eniten innosti se, kun ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 oikeasti p\u00e4\u00e4si syv\u00e4lle aiheeseen ja oppi. Aihe antoi sytykkeen pohtia segregaation merkityst\u00e4. Kun ty\u00f6 ja koulutus on jakaantunut miesten ja naisten aloihin, mit\u00e4 se tekee ihmisen kasvulle? Olen ennen n\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6pedagogiopintoja opiskellut vain ns. miesvaltaisia aloja ja niihin ei sis\u00e4ltynyt mink\u00e4\u00e4nlaisia itsereflektioon liittyvi\u00e4 osia. Aikaisemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olen havainnut eron luonnontieteilij\u00e4n ja insin\u00f6\u00f6rin tavassa hahmottaa maailmaa, silloin kyse oli kahdesta noin 60-vuotiaasta miehest\u00e4. Pohdinkin nyt liittyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 hahmottamistavan ero miten vahvasti koulutukseen? Mit\u00e4 itsereflektion, itsetuntemuksen ja tunnetaito-opetuksen puuttuminen tekee ihmisille? Kuinka sukupuolittunutta on sosiaalisten normien sokea toistaminen? Voisiko ihmisen\u00e4 kasvun ottaa yhdeksi tavoitteeksi kaikilla aloilla? Vaikka tutkin Naistenkartanon NOVAT-naisten k\u00e4sityst\u00e4 naiseuteen liittyvist\u00e4 rooleista, naiseuteen liittyvien sosiaalisten normien merkitys meille kaikille naisille avautui. Meill\u00e4 tasa-arvoisessa Suomessa ainakin NOVAT-naiset kokivat roolinsa edelleen 76 prosenttisesti sosiaalisten normien mukaisina. \u00c4iti oli absoluuttisesti eniten tunnistettu naiseuteen liittyv\u00e4 rooli. Muutenkin naisten nime\u00e4m\u00e4t roolit olivat hyvin perhekeskeisi\u00e4 ja objektisoivia. Olen jonkun tyt\u00e4r, sisko, vaimo, yst\u00e4v\u00e4, t\u00e4ti, puoliso tai mini\u00e4. Eli nainen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 suhteessa muihin. Metaty\u00f6 on valmistelua, ennakointia, valvontaa, p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 oganisointia, logistiikkaa ja aikataulutusta. Tutkimusten mukaan perheiss\u00e4 metaty\u00f6 on kotit\u00f6iden lis\u00e4ksi usein naisten vastuulla ja johtaa siihen, ettei naisille j\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa palautua. Lis\u00e4ksi kotit\u00f6iden tasapuolinen jakaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska ty\u00f6 on palkatonta, eik\u00e4 siit\u00e4 kerry el\u00e4kett\u00e4. Palkattoman ty\u00f6n tekij\u00e4 on yleens\u00e4 riippuvainen puolisostaan ja alisteisessa asemassa, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole mahdollisuutta tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 itsen\u00e4isesti. YK:n&nbsp;Sosiaalisia normeja torjumassa&nbsp;-analyysin&nbsp;mukaan lasikatto kattaa kaikki naisten el\u00e4m\u00e4n osa-alueet &#8211; my\u00f6s kotitalouden. YK:n analyysi&nbsp;paljastaa, ett\u00e4 vaikka miesten ja naisten v\u00e4lisen tasa-arvon kaventamiseksi on tehty t\u00f6it\u00e4 vuosikymmeni\u00e4, l\u00e4hes 90 prosentilla miehist\u00e4 ja naisista on jonkinlainen ennakkoluulo naisia kohtaan.&nbsp;Lasikatto ei olekaan lasia, vaan se muodostuu rakenteista, sosiaalisista normeista, l\u00e4pitunkevista harhoista ja alistamisesta, jota sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset toisintavat.&nbsp; Asiantilan muuttamisen ytimess\u00e4 on erilaisuuden arvostaminen. Naisellisten piirteiden ja ominaisuuksien nostaminen &#8221;salonkikelpoisiksi&#8221;, yht\u00e4 arvokkaiksi miehisin\u00e4 pidettyjen ominaisuuksien kanssa eli sukupuolihierarkian muuttaminen sukupuolieroksi. P\u00e4\u00e4set lukemaan opinn\u00e4ytety\u00f6ni seuraavasta linkist\u00e4: https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021112120903 L\u00e4hteet UNDP\u202f2020.\u202fGender\u202fTeam: HUMAN DEVELOPMENT PERSPECTIVES: TACKLING SOCIAL NORMS\u202f-\u202fA\u202fgame\u202fchanger\u202ffor\u202fgender\u202finequalities.\u202fViitattu 10.9.2021.&nbsp;http:\/\/hdr.undp.org\/sites\/default\/files\/hd_perspectives_gsni.pdf\u202f&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":515,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[2,230,75],"tags":[4,233,234,237,231,236,238,232,235,77],"class_list":["post-498","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelu","category-sosiaaliset-normit","category-tasa-arvo-ihmisoikeudet-opiskelu","tag-aikuisopiskelija","tag-lasikatto","tag-metatyo","tag-naisen-rooli","tag-opinnaytetyo","tag-roolit","tag-sosiaalinen-normi","tag-sukupuoliero","tag-sukupuolihierarkia","tag-tasa-arvo"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/joenpolvi.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/railway-1758208_1920.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=498"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":524,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions\/524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/joenpolvi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}