{"id":51,"date":"2020-01-01T11:11:00","date_gmt":"2020-01-01T09:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=51"},"modified":"2020-01-01T08:58:44","modified_gmt":"2020-01-01T06:58:44","slug":"mita-on-johtaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/joenpolvi.fi\/?p=51","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on johtaminen?"},"content":{"rendered":"\n

Johtaminen ja ty\u00f6yhteis\u00f6taidot opintokokonaisuus l\u00e4v\u00e4ytti eteen liudan mielenkiintoisia opuksia. Teht\u00e4v\u00e4nantona oli tehd\u00e4 esimiehelle kymmenen k\u00e4sky\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Olin vaipua synkk\u00e4mielisyyteen kaikkien n\u00e4iden vaatimusten \u00e4\u00e4rell\u00e4, mutta minua ilahdutti Jouko Tyyrin (1975) aforismin katkelma: \u201dEl\u00e4m\u00e4kerta: Huomasin, ett\u00e4 en ole kirjailija ja opin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiani paremmin; minulle selvisi, ett\u00e4 en ole filosofi, ja aloin ajatella kirkkaammin; sain kokea karvaasti, ett\u00e4 en ole liikemies, ja hoidan vihdoinkin j\u00e4rkev\u00e4sti raha-asioitani; nautiskelu oli tehd\u00e4 minut synkk\u00e4mieliseksi, mutta unohdettuani nautinnot nautin j\u00e4lleen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kuinka vapauttavaa onkaan olla vain ihminen.\u201d (J\u00e4rvinen 2013.) Huomasin, etten ole kovin valmis johtaja ja opin, ett\u00e4 olen sek\u00e4-ett\u00e4 -ihminen.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kuin sain esimiehen kymmenen k\u00e4sky\u00e4 j\u00e4rjestym\u00e4\u00e4n paperille, minun piti hahmottaa mit\u00e4 tarkoitetaan johtamisella ja johtajuudella. Esimiehelt\u00e4 vaaditaan molempia. Tietenkin sitten tulee viel\u00e4 vallan k\u00e4site, joka sekin vaatii v\u00e4h\u00e4n avaamista. <\/p>\n\n\n\n

Kokoamani k\u00e4skyt koskettelevat molempia johtajuuden\nosa-alueita, mutta my\u00f6s valtaa. Minun on vaikea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kumpi on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja\nmik\u00e4 tulee ensin. Mutta Auran (2017) blogi valaisi ongelmaani, tajusin sit\u00e4\nkautta selke\u00e4si johtamisen kaksijakoisuuden. Dilemma on oikeastaan\nsuomenkieless\u00e4, joka h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 johtamisen ja johtajuuden samaan sanaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1\nJohtamisella ja johtajuudella on Ossi Auran (2017) mukaan eroa<\/p>\n\n\n\n

Management eli asiajohtaminen<\/a><\/h2>\n\n\n\n

Kuten Ossi Auran (2017) kokoama kuva kertoo, management eli johtaminen\neli asiajohtaminen on rakenteita, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, prosesseja, mittaamista ja\nraportointia, jotka kaikki tapahtuvat organisaatiotasolla. Managementtia on\nesimerkiksi strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Pentik\u00e4isen (2009) mukaan asiajohtamiseen\nkuuluu runsaasti hallinnollisia teht\u00e4vi\u00e4, kuten alaisten ty\u00f6tuntien seuranta ja\nhyv\u00e4ksyminen, ty\u00f6n suorittamisessa tarvittavien tarvikkeiden tilaukset ja\nlaskujen hyv\u00e4ksymiset.<\/p>\n\n\n\n

Leadership eli ihmisjohtaminen<\/a><\/h2>\n\n\n\n

Leadership eli johtajuus eli ihmisjohtaminen on ihmisten\nv\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 ja t\u00f6iss\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ty\u00f6n tekemiseen liittyv\u00e4\u00e4 (Aura 2017,\nPentik\u00e4inen 2009). Ihmisten johtamisessa tavoitteena on, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat\nsitoutuneita ja motivoituneita tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 tavoitteiden mukaisesti ja\nkokevat itsens\u00e4 ja ty\u00f6ns\u00e4 merkityksellisin\u00e4 ja t\u00e4rkein\u00e4. Ihmisten johtamiseen\nkuuluu kannustava ote, tukeminen, v\u00e4litt\u00e4minen, osallistaminen sek\u00e4 palautteen\nja kiitoksen antaminen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtaminen perustuu luottamukseen, on\noikeudenmukaista ja vuorovaikutukseltaan avointa.<\/p>\n\n\n\n

Auran (2017) mukaan hyv\u00e4\u00e4n johtajuuteen eli ihmisten johtamiseen\nkuuluvat tavoitteellisuus, osallistaminen, kannustaminen ja v\u00e4litt\u00e4minen. Jabe (2013,\n261) kirjoittaakin, ett\u00e4 rohkaisu tekee l\u00e4hes mahdottoman mahdolliseksi. Kolme\nsanaa voi muuttaa toisen el\u00e4m\u00e4n: olet hyv\u00e4, luova ja osaava. Huonoa johtajuutta\nkuvastavat esimerkiksi k\u00e4skeminen, palautteen antamattomuus, ep\u00e4kohteliaisuus\nja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys (Aura 2017). Vaikka tiukassa paikassa, johtajan tulee\nosata my\u00f6s k\u00e4ske\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4en ihmisjohtamisen olevan yhteis\u00f6pedagogin\nydinosaamisaluetta ja koen valtavaa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, kun tajuan,\nett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin osa-alue pit\u00e4isi pysty\u00e4 ottamaan haltuun. Ennen kaikkea ahdistusta\nlis\u00e4\u00e4 se seikka, ett\u00e4 haltuunotto tulisi tehd\u00e4 sill\u00e4 tasolla, ett\u00e4\nkeinovalikoima on tietoisesti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 silloin, kun tarve tulee kohdalle.<\/p>\n\n\n\n

Mutta toisaalta lohduttavaa oli J\u00e4rvisen (2013) kertomus\nmielentiloista Johdatko mielell\u00e4si? -kirjassa. Olen kuitenkin hyvin joustava sek\u00e4-ett\u00e4-ihminen,\nehk\u00e4 minusta sittenkin on johtajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Valta<\/a><\/h2>\n\n\n\n

Valta on ihmissuhteisiin liittyv\u00e4 ilmi\u00f6. Vallank\u00e4ytt\u00f6 on\ninhimillinen kokemus, johon liittyy kokemus vallank\u00e4yt\u00f6n kohteeksi joutumisesta\nja vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4. Vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n oletetaan saavan tahtonsa l\u00e4vitse, sen\nsijaan vallank\u00e4yt\u00f6n kohteeksi joutunut kokee joutuneensa luopumaan jostakin. Valta\nei ole sidottu teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tai asemaan vaan sit\u00e4 on meill\u00e4 kaikilla. Kaikki pyrkiv\u00e4t\nsiihen, ett\u00e4 tilanteet ja asiat sujuvat siten, kuin n\u00e4emme parhaaksi eli kaikki\nk\u00e4yt\u00e4mme valtaa. (Jabe 2013, 16.)<\/p>\n\n\n\n

Valtaa ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksin. Valta vaatii aina ne, jotka\nhyv\u00e4ksyv\u00e4t vallank\u00e4yt\u00f6n. Valta on harvoin absoluuttista, yleens\u00e4 se on sosiaalisesti\nsyntynytt\u00e4 ja neuvoteltua. Valta ja mahdollisuus toimia annetaan sille, jolla\non ainakin yksi seuraavista tekij\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n